09.03.2020

Ohjeistus työaikalain soveltamisesta hengellisen työn viranhaltijoihin

Kirkon pääsopijajärjestöt ovat valmistelleet yhteisen ohjeistuksen työaikalain soveltamisesta. Ohje on väliaikainen ja on tarkoitettu ns. sopimuksettomaksi ajaksi eli nykyisen virka- ja työehtosopimuksen päättymisestä 31. maaliskuuta siihen saakka, kunnes uudesta virka- ja työehtosopimuksesta on saatu neuvottelutulos ja kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet. Uuden sopimuksen myötä ohjetta tullaan tarkistamaan. On tärkeää muistaa, että asia on vielä kesken ja edelleenkään kyse ei ole siitä pitäisikö kirkon hengellistä työtä tehdä työajassa vai ei. Kyse on eduskunnan säätämän lain noudattamisesta.

Ohjeistuksen keskeiset kohdat

Ohjeistus koskee tässä vaiheessa vain lain soveltamista hengellisen työn viranhaltijoihin ja erityisesti niin sanotun työaika-autonomian toteutumista heidän työssään. Ohjeen mukaan aikaisemmin kirkon työaika-asetuksen piirissä olleiden viranhaltijoiden, esim. diakoniatyöntekijät ja nuorisotyönohjaajat, asemaa voidaan tarkastella työaikalain 2 §:n 1 mom. 4 kohdan valossa. Sen mukaan työaikalain soveltamisen ulkopuolelle jää sellaisten viranhaltijoiden työ, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Yleensä tällaisissa tapauksissa on tarkoitettu tilanteita, jossa työ tehdään kokonaan tai lähes kokonaan työnantajan valvonnan ulottumattomissa muualla kuin kiinteässä toimipisteessä, kuten kauppaedustajat ja kiinteistövälittäjät. Riittävä peruste "valvonnan ulottomattomissa olemiselle" ei kuitenkaan ole se, että työnantaja ei halua tai työnantajaa ei kiinnosta seurata työaikaa.

Ohjeen mukaan hengellisen työn viranhaltijan jääminen työaikalain soveltamisen ulkopuolelle edellyttää aina sitä, että viranhaltijan työssä toteutuu lain edellyttämä työaika-autonomia. Työaika-autonomialla tarkoitetaan sitä, että viranhaltijan työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota, jolloin viranhaltija voi itse päättää työajastaan. Ohjeessa on esitetty perusteluja työaika-autonomian arvioimiseksi, mutta niitä käytettäessä tulee huomioida se, että nykyisessä tilanteessa työajattomilla työntekijöillä ei ole koskaan ollut esimerkkien esittämiä työvuoroluetteloita tai työajan seurantaa samanlaisessa muodossa, kuin työajallisilla työntekijöillä on. Se mitä ennen ei ole tarvinnut tehdä ei ole välttämättä validi peruste sille, miten uudessa tilanteessa tulee toimia.

Jos todetaan, että viranhaltija kuuluu työajan piiriin, on ohjeessa kolme vaihtoehtoa: 1) työntekijä siirtyy työajan piiriin 2) työnantaja järjestää työn sellaiseksi, että työssä toteutuu työaika-autonomia ja viranhaltija jatkaa työajattomana 3) työntekijä ja työnantaja jäävät työaikakysymyksessä erimielisiksi ja ratkaisu haetaan oikeudesta.

Miten nyt tulee toimia?

Tarkastele työtäsi ohjeen mukaisesti. Mieti erityisesti sitä, toteutuuko työssäsi työaika-autonomia. Jos olet sitä mieltä, että kuulut työajan piiriin, pyydä työnantajaa selvittämään asia.

Työnantajan tulkinta voidaan kiistää

Työnantajilla on lain soveltamiseen tulkintaetuoikeus. Jos työnantaja ja työntekijä ovat eri mieltä palvelussuhdetta koskevien normien tulkinnasta, työntekijän on noudatettava työnantajan tulkintaa, kunnes erimielisyys on ratkaistu. Työnantajan tulkinta voidaan riitauttaa ja hakea tapauskohtaista tulkintaa oikeudesta. Työnantaja vastaa omaksumastaan laintulkinnasta.

Ohjeistus löytyy Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeestä A3/2020.

Kirkon virka-ja työehtosopimusneuvotteluissa pysyvämmästä asiantilasta neuvotellaan parhaillaan. Päädyttiin niissä neuvotteluissa mihin vaan, työaikalaki tulee säilymään ja siihen voidaan vedota myös kirkon hengellisessä työssä.