Diakonian virka
Diakonian viralla voidaan tarkoittaa joko palvelussuhdevirkaa seurakunnassa tai yhtä kirkon vihkimysviroista (diakonian virka, pappisvirka, piispan virka). Palvelussuhdevirkaan liittyvät määräykset löytyvät kirkkolaista ja -järjestyksestä sekä erityisten kelpoisuusehtojen osalta kirkon säädöskokoelmasta ja muiden palvelussuhteen ehtojen osalta Kirkon virka- ja työehtosopimuksesta (KirVESTES). Diakonian vihkimysvirkaan vihkiminen edellyttää, että vihittävällä on kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon diakonian virkaan.
Diakonian viran erityiset kelpoisuusehdot
Kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnassa tulee olla diakonian virka (KJ 8:1). Viranhaltijaa koskevat tarkemmat säädökset ovat laissa evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta. Diakonian viranhaltijan (palvelussuhdevirka) erityisistä kelpoisuusehdoista päättää kirkkohallitus ja niistä voit lukea tarkemmin Koulutus ja kelpoisuudet -sivulta. Kelpoisuusehdot koskevat diakonian virkaa sekä nimikkeestä riippumatta virkoja, joissa pääasiallinen tehtävä on diakoniatyö. Diakonian virkaan valittavan tulee täyttää koulutusvaatimus ja sama koskee lähtökohtaisesti myös viransijaista, vaikka kirkkolaki mahdollistaa poikkeustapauksissa epäpätevän viransijaisen palkkaamisen.
Diakonian virkaan vihkiminen ja viran tunnukset
Piispainkokouksen päätöksen mukaisesti diakonian virkaan vihkimisen kirkkokäsikirjan mukaisesti toimittaa piispa. Kapitulien sivuilla on tarkemmat ohjeet, miten kyseisen hiippakunnan piispalta anotaan diakonian virkaan vihkimystä.
Vihkimys antaa oikeuden käyttää vihkimysviran tunnuksia eli vihreää pantapaitaa ja alban kanssa stolaa. Viran tunnukset liittyvät vihkimykseen ja ilman vihkimystä niitä ei voi käyttää - viran tunnukset eivät siis kerro ensisijaisesti koulutuksesta tai tehtävästä, vaan virkaan vihkimisestä. Sama logiikka on kaikissa vihkimyksissä, teologi ei voi käyttää papinpaitaa ilman pappisvihkimystä eikä piispaksi valittu piispallisia tunnuksia ennen piispaksi vihkimistä.
Piispainkokouksen suosituksen diakonian virkaan vihkimisestä voit lukea tästä ja kirkkokäsikirjan kaavan diakonian virkaan vihkimisestä tästä.
Biskopsmötets rekommendation om vigning till diakoniämbetet.
Diakoniatyöntekijöiden Liiton näkemys diakonaatista (2018): Yhteinen palveluvirka.
Diakonin ja diakonissan merkki
Diakonin ja diakonissan merkit kertovat vihkimyksestä diakonian virkaan, kuten diakoniariipuskin. Diakonin tai diakonissan merkin voi hankkia valmiiksi ennen vihkimystä. Merkin voi ostaa itse, mutta usein merkki on hankittu myös tulevan työpaikan lahjana tai läheisten lahjana vihkimyspäivälle. Diakonissan merkkiä käytetään diakonissan puvun yhteydessä keskellä kauluksen alapuolella, mutta vihreän virkapaidan kanssa merkin paikka on ylhäällä vasemmalla rinnassa puvunkäänteessä tai vastaavassa sijainnissa muussa asusteessa. Diakonin merkki kiinnitetään aina ylhäälle vasemmalle rintaan puvunkäänteeseen tai vastaavalle sijainnille muuhun asusteeseen. Diakonin ja diakonissan merkin voi ostaa vain Diakoniatyöntekijöiden Liitosta.
Diakoniariipus
Diakoniariipuksen suunnittelivat vuonna 1995 diakonissat Inga-Britt Ekholm, Kirsti Poutiainen ja Maria Jylhä. Riipuksen toteutuksesta vastasi hopeaseppä Seppo Jukarainen. Riipuksen oikeudet ovat Diakoniatyöntekijöiden Liitolla.
Suunnittelijat halusivat riipuksesta oman ammattikunnan symbolin, joka kertoo, mikä diakoniassa on olennaista. Symboliikan toivottiin myös kannustavan ja innostavan diakoniatyöntekijöitä sekä kohottavan ammatillista itsetuntoa. Suunnittelijoiden tahdon mukaisesti riipusta voivat käyttää vain diakonian virkaan vihityt eli diakonit ja diakonissat.
Riipuksesta voi löytää monenlaista kuvakieltä ja se voi avautua katsojalle eri tavoin. Suunnittelijoilla oli mielessään seuraavaa. Riipuksen pohjana on diakonissan merkki, joka näkyy merkin päämuodossa ja riipuksen sisällä olevassa neljässä sydämessä. Toisin, kuin diakonissan merkissä, riipuksen sydämet ovat avoimia, jotta sydämen läpi näkyy ihminen. Ihminen näkyy sydämen läpi molempiin suuntiin katsoessa – sekä diakoniatyöntekijä että ihminen, joka kohdataan. Riipuksen alapuolella olevat sydämet ovat ”rikki” symboloimassa murtumista ja ihmisen rikkinäisyyttä. Yläpuolella olevat sydämet ovat ehjiä kuvaamassa mahdollisuutta ja toivoa. Keskellä riipusta on risti, joka on pystysuunnassa ehjä kuvaten ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta, jonka Kristus on korjannut. Vaakasuunnassa risti on rikki ja se kuvaa meidän ihmisten välistä yhteyttä, joka on usein rikki. Diakonian mahdollisuus on olla eheyttämässä rikkoutuneita yhteyksiä yksilöiden ja yhteisöjen välillä. Riipuksessa on myös vanhat tutut symbolit usko, toivo ja rakkaus. Uskoa symboloi risti, toivoa ankkuri, jonka voi hahmottaa ristin pystypuusta ja sen alla olevasta merkin ulkokaaresta ja rakkautta symboloivat sydämet.
Diakoniariipuksen voi ostaa vain Diakoniatyöntekijöiden Liitosta.
Diakonian viran päivä "D-day"
Diakonian viran päivänä tuodaan esiin diakonian virkaa, virkaan vihkimystä, vihkimyksen merkitystä kirkolle ja virkaan vihityille.
Päiväksi on valittu Suomen kirkon ensimmäiseksi diakonissaksi vihityn Matilda Hoffmanin vihkimyspäivän 1.9.1872 mukaisesti syyskuun 1. päivää lähinnä oleva arkipäivä. Juhlapäivän kunniaksi kehoitetaan kaikkia diakonian virkaan vihittyjä ja kirkon tehtävissä palvelevia käyttämään vihreää virkapaitaa tai diakonissan pukua. Muualla kuin kirkollisissa tehtävissä palvelevat voivat laittaa rintapieleensä diakonissan tai diakonin merkin tai kaulaan diakonian riipuksen.
Päivän nimessä oleva "D-day" tarkoittaa englanninkielisessä sotilastermistössä tiettyä merkittävää päivää tai tärkeän tapahtuman aloituspäivää. Diakoniatyöntekijöille D tarkoittaa tietysti myös diakoniaa ja diakonian virkaa. Sisar Matilda ja hänen jälkeensä vihityt diakonissat olivat kehittämässä sairaanhoitoa ja diakoniatyötä sekä edistämässä naisten mahdollisuutta kirkon työhön. Vihkimys diakonian virkaan "palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla" on kantanut menneiden sukupolvien diakoniatyöntekijöitä ja kantaa myös nyt virkaan vihittyjä. Vihkimyspäivä on todella d-day, merkittävä päivä.
Diakonian juhlavuosi 2022
Vuosi 2022 oli diakonian juhlavuosi. Tuollin oli kulunut 150 vuotta ensimäisestä suomalaisesta diakonissavihkimyksestä. Syyskuun 1. päivänä 1872 vihittiin Mathilda Hoffmann eli sisar Matilda diakonissaksi Pietari-Paavalin kirkossa Viipurissa. Sisar Matilda teki elämäntyönsä Viipurin diakonissalaitoksen palveluksessa. Seuraavana vuonna 1.11.1873 Helsingin diakonissalaitoksella vihittiin diakonissaksi Emma Wichman.
Diakonian juhlavuotena nostettiin esiin diakonian vihkimysvirkaa, ammatillista diakoniatyötä, kaikkia diakonian toimijoita ja kirkon diakoniatyötä.
Juhlavuotta suunniteltiin Diakoniatyöntekijöiden Liiton ja Kirkkohallituksen diakonia ja sielunhoidon yksikön yhteistyönä. Juhlavuodelle valmisteltiin yhtenäinen graafinen ilme, Pro Diaconia -pöytämitali, juhlavuosilehti ym. Ennen kaikkea juhlavuosi teemoineen näkyi laajasti pitkin vuotta seurakuntien toiminnassa ja viestinnässä.