Uusi diakoniabarometri on julkaistu

15.09.2018

Kirkon diakonian päivillä Lahdessa 15.9.2018 julkistettiin uusi diakoniabarometri. Vuoden 2018 barometri on kymmenes diakoniatyöntekijöille suunnattu barometritutkimus. Diakoniabarometri kartoittaa diakoniatyöntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia suomalaisesta huono-osaisuudesta ja seurakuntien diakoniatyön tilasta. Barometrissä tarkastellaan viittä osa-aluetta; viestintää ja vaikuttamista, diakoniatyön arkea, diakoniatyön haasteita, työn rakenteita sekä kristillistä orientaatiota. Barometritutkijoina olivat Diakonia-ammattikorkeakoulun ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat diakonissa Päivi Isomäki, diakoni Johanna Lehmusmies, diakoni Päivi Salojärvi ja diakonissa Veera Wallenius. Barometrin toteuttajat olivat Diakonian tutkimuksen seura, Diakoniatyöntekijöiden Liitto, Kirkon diakonia ja sielunhoito sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Diakoniabarometrin viestintään liittyvillä kysymyksillä selvitettiin mm. sosiaalisen median käyttämistä diakoniatyössä. Vastausten mukaan diakoniatyöntekijät käyttävät runsaasti sosiaalista mediaa ja vastaajista yhdeksän kymmenestä käyttää mm. Facebookia. Sosiaalisessa mediassa mukana olemisen on koettu madaltaneen seurakuntalaisten ja avuntarvitsijoiden kynnystä ottaa yhteyttä. Toisaalta diakoniatyöntekijöitä huolestuttaa digitalisaation aiheuttama syrjäytyminen, sillä kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta laitteisiin tai heillä ei ole riittävää osaamista toimia digiympäristössä.

Barometrin mukaan diakoniatyöntekijät ovat edelleen vahvasti seurakunnan hengellisen työn tekijöitä ja työntekijöistä suurin osa kokee toteuttavansa kristillistä uskoa työssään. Rukous on tärkeä osa diakoniatyöntekijöiden arkea. Erilaiset hartaudet, jumalanpalvelustehtävät ja liturgiset tehtävät kuuluvat merkittävästi diakoniatyöntekijöiden työnkuvaan ja tämän tyyppiset tehtävät näyttävät olevan entistä suurempi osa työtä. Uudet tehtävät vievät aikaa yksilökohtaamisilta, mikä näkyy vähennyksenä kirkon tilastoissa.

Diakoniatyöntekijöiden kohtaamien ihmisten huolenaiheista köyhyys, työttömyys, päihdeongelmat ja yksinäisyys näyttävät olevan yleisimpiä paikkakunnasta riippumatta. Erityisesti yksinäisyys korostui tässä barometritutkimuksessa. Yksilötyö on aina ollut diakoniatyön vahvuus, mutta työntekijäresurssien leikkaukset näyttävät uhkaavan mahdollisuutta kiireettömään kohtaamiseen. Seurakuntien henkilöstöresursoinnissa ei ilmeisesti ole onnistuttu tukemaan työpaineistettua diakoniatyötä. Muutamassa vuodessa on jätetty täyttämättä satakunta diakonian. Barometrin mukaan joka neljännessä seurakunnassa on hoidettu avoimia virkoja tilapäisjärjestelyin tai virka on jätetty kokonaan täyttämättä.

Epävarmuus työn jatkuvuudesta, huono palkkaus, diakoniatyöntekijöiden asiantuntijuuden väheksyminen ja virkojen täyttämättä jättäminen työn paineen kasvaessa näyttäytyy barometrissä haluna vaihtaa työpaikkaa. Tutkimuksen mukaan liki puolet alle 36-vuotiaista vastaajista ja 36-45-vuotiaista yli puolet ovat harkinneet alanvaihtoa. Alanvaihtoa on harkinnut myös kaksi viidestä 46-55-vuotiaasta ja yli 55-vuotisistakin joka viides. Saman ilmiön voidaan olettaa näkyvän vastaajajoukossa, kun tarkastellaan koulutusta. Ensimmäistä kertaa vastaajista suurempi osuus oli sosiaalialan koulutuksen omaavia diakoneja, kuin sairaanhoitajataustaisia diakonissoja. Sairaanhoitajien parempi palkkaus näkyy diakonissojen siirtymisenä yhteiskunnan tehtäviin. Onko kirkko menettämässä diakonian asiantuntijat heikolla henkilöstöosaamisella?

Barometrin sähköinen versio julkaistaan kirkon verkkopalvelussa sakasti.fi.