Suomen suurin neuvottelujärjestö JUKO haluaa irti kiky-tunneista tai kunnon korvauksen työajan pidennyksestä
13.01.2020
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ) ja toiminnanjohtaja Maria Löfgren painottavat, että julkisella sektorilla työn määrän lisääminen korvauksetta on ollut väliaikainen ratkaisu.
- Olemme tukeneet palkattomilla työtunneilla vientialojen kilpailukykyä. Kun kiky-tunnit ovat nyt poistuneet teknologiateollisuudesta, on epäoikeudenmukaista, että julkisrahoitteisten alojen palkansaajia vaaditaan jatkamaan talkootyötä. Julkisen sektorin palkansaajien rankaiseminen kikyn yhteydessä ja tunneista nyt käytävä keskustelu halveeraa julkisen sektorin työntekijöitä kulueränä. Tämä ei ole oikein, Luukkainen painottaa.
Löfgren muistuttaa, että enemmän kuin työajan pidennyksestä yritykset ja Suomen kilpailukyky ovat hyötyneet vuonna 2016 tehdystä muutoksesta, jossa työnantajilta siirrettiin miljardien sosiaaliturvamaksut kaikkien palkansaajien maksettaviksi.
- Myös kolme vuotta kestäneet epäoikeudenmukaisesti vain julkista sektoria koskeneet lomarahaleikkaukset ovat kohdelleet erityisen ankarasti julkisaloilla työtään tekeviä.
- JUKOlaisten liittojen jäsenet ovat selkeästi ilmoittaneet halustaan päästä eroon kiky-tunneista. Syksyn työmarkkinaneuvotteluissa työnantajat määrittelivät niiden hinnaksi 1,4 prosenttia. Sopimusalasta ja työajan muodosta riippuu nyt, vaadimmeko neuvottelupöydissä tuntien poistoa vai niitä vastaavaa muuta kompensaatiota.
Ostovoimaa ja sopimuskauden ylittävä palkkaohjelma
JUKO tavoittelee sopimusneuvotteluissa ostovoimaa tukevia, korkeakoulutusta edellyttävien tehtävien palkkatasoa parantavia ja palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjaavia korotuksia. Palkkoja ei tule korjata vain suhteessa vientialoihin, myös toimialojen sisäiset palkkaepäkohdat on korjattava. Pitkäjänteinen, sopimuskauden yli voimassa oleva palkkaohjelma ja lisärahoituksen kanavoiminen palkkausjärjestelmiin on JUKOn tavoitteena.
- Palkkakierros on kuitenkin vielä niin alussa, ettei mitään yleistä linjaa ole syntynyt, sanoo JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Työehtosopimusneuvottelujen tavoitteiksi JUKO nostaa lisäksi työhön liittyvän matkustusajan muuttamisen työajaksi tai korvaamisen muutoin, uudenlaiset perhevapaat kuten mahdollisuuden saattohoitovapaaseen, asiantuntijatyön johtamisen, työhyvinvoinnin sekä osaamisen ja henkilöstöedustajien aseman kehittämisen.
- Meillä on tavoitteisiin liittyen erinomaisia ehdotuksia, joita kannattaa kuunnella herkällä korvalla niin neuvottelupöydissä kuin julkisuudessa. Tavoittelemme työelämän laadun ja tätä kautta myös tuottavuuden ja julkisten palvelujen vaikuttavuuden vahvistamista. Haluamme tehdä sen yhteisymmärryksessä julkisten työnantajien ja toisten palkansaajajärjestöjen kanssa, JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren linjaa.
- Julkisella sektorilla onkin kevään neuvottelukierroksella tuhannen taalan mahdollisuus asettua työelämän kehittämisen ja työmarkkinasopimisen suunnannäyttäjäksi.
JUKO edustaa työehtosopimuksillaan noin 200 000:ta korkeakoulutettua, kaikkiaan sen sopimien työehtojen piirissä on yli 600 000 julkisen sektorin ja vahvasti julkisrahoitteisten alojen palkansaajaa. Neuvottelujärjestöistä ainoastaan JUKO sopii työsuhteiden ehdoista kaikilla julkisen sektorin sopimusaloilla eli kunnissa, valtiolla, yliopistoissa, kirkossa sekä Avainta-aloilla. Kaikki JUKOn virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31. maaliskuuta.
Kunta-alalla neuvottelut työehtosopimuksista alkavat tiistaina 14. tammikuuta. Kuntasektorilla JUKO neuvottelee neljä sopimusta: kuntien yleisen sopimuksen sekä opettajien, lääkärien ja tekniikan sopimuksen. JUKOn 11 jäsenyhdistystä ja 36 liittoa: https://www.juko.fi/tata-on-juko/jasenyhdistykset-ja-liitot-1/
@JUKOry tviittaa kevään työehtosopimusneuvotteluista #neuvottelen2020 #sopien2020. Neuvottelujen kulusta tietoa myös www.juko.fi